toki pi kalama pona suli

Language learning: How to speak Toki Pona, translation problems, advice, memory aids, tools and methods to learn Toki Pona and other languages faster
Lingva lernado: Kiel paroli Tokiponon, tradukproblemoj, konsiloj, memoraj helpiloj, iloj kaj metodoj por pli rapide lerni Tokiponon kaj aliajn lingvojn
User avatar
jan Josan
Posts: 326
Joined: Sun Oct 18, 2009 12:41 pm
Location: ma tomo Nujoka
Contact:

Re: toki pi kalama pona suli

Post by jan Josan »

jan-ante wrote:well, i still have some comments. but this time they are mostly related to style and artistic perception rather than grammatics
jan Josan wrote: mi wile ala toki e ni:
o wile ala toki e ni:. although it is not like in original, it could be more clear version
This is interesting to me, what happens when we use o with wile?
o toki ala e ni.
vs
o wile ala toki e ni.
vs
o wile toki ala e ni.
does this become a way to say "no need to talk of this" or "you don't want to talk of this"?
jan li sona ala e nimi ale la, jan li wile kepeken e nasin toki sin, e sitelen ante.
consider to remove wile : jan li kepeken e nasin toki sin
wile again, stuck between desire and need. Perhaps it is best to just omit.
ona li pana e a anpa,
i still cannot get the meaning: may be pana e a, but what is anpa for?
bad editing on my part, I meant to remove this calque
tenpo kama la, sina kama sona e ni: mi nimi e nimi ‘jan akesi jaki’ tawa jan ni tan seme.
mi nimi e kepeken e nimi 'jan akesi jaki’ . but you can say shorter: tenpo kama la, sina kama sona e tan
jan Kipo wrote:Two controversial points: 1) is the DO of 'nimi' the name or the thing named? Different specifications of the result of transforming a noun into a vt yield different results. I personally (perhaps because I speak English and use "name" this way) think the second view is best, leaving the question of where to put the name (modifying the verb? at the end with 'kepeken' or some other prep?). The other approach solves that problem, of course, and the recipient of the name gets 'tawa'
You both seem to advocate for the DO being the thing being named; I think you're right (and I see I used it this way just one sentence before. So rearranging and consolidating a little, is this what you had in mind?:

"tenpo pini ni la, mi kama sona e jan sin. ona li ,a…, li jan akesi jaki! mi ken ala kin nimi e ona kepeken nimi ante. tenpo kama la, sina kama sona e tan. ona li jan akesi jaki li lawa Inli pi tomo tawa telo. a! jan sewi o..."
ona li toki e pali sina kepeken kalama suli.
why sina??
ona
mi mute li tawa lon nasin li toki kepeken e toki Pasi taso.
mi tu
pona
tenpo sike suno wan la,
tenpo pi sike suno
tenpo suno sike li pine la, ona...
tenpo pi sike suno
pini
agreed, although now I'm looking at Sonja's units of time, and wondering, should these both have been just tenpo sike?
... li toki e ni: ona li weka.
...li toki e ni: "mi weka".
pona
mi kama jo e lawa ni: ‘o sitelen kepeken toki Pasi taso...
consider to omitt lawa
ie because the rule starts with 'o', we know it is a command, and lawa doesn't add to it?
mi pali e sitelen lili tu wan taso.
why sitelen? it was a poem, not miniature or clligraphy
It seems to me, sitelen used to default to writing, and I would confuse people when I wanted to mean drawing. Now it seems to read first as a picture, but is toki writing and speaking now? or should maybe:
mi pali e lipu (pi) toki (musi) tu wan taso.
or
mi sitelen e (lipu) toki (pi) lili tu wan taso.
tenpo kama la sina ken lukin e ni.
lukin e ona
pona
toki awen li kama, lon insa poki pona.
are you sure you need insa here? if you need, then lon insa pi poki pona
mi kama jo e toki awen tan insa poki.
this could work without insa too
jan Kipo wrote:2) Are compound preposition prepositions (and so take an NP complement) or are the a Prep + the beginning of an NP (so that specifying further is a modifier to the second part of the phrase)? This seems about evenly divided, so I am not sure which way the wind blows. Does anyone have a definitive answer?
(Afterthought) Maybe also just how broad or narrow 'lon' is> It means "on/ at/ in" depending on circumstances, so when does it need 'insa' (or any of the other additions)? I am inclined to think it is a matter of emphasis rather than correctness. If the insideness is important (Jonah in the whale, say) then use 'insa'; if it is only the general area that counts, then unadorned 'lon' should do. But where to draw the line? Aesthetics
1.)If there is one thing I want to be addressed most in the new book and lessons, these pseudo-prepositions would be it.
lon insa pi poki pona looks wrong to me, because it seems to emphasize insa as the head noun (which it obviously ain't). Without a way to make this distinction it seems we will run afoul. (...lon monsi pi jan pona mi still could mean "behind my friend" and "on my friends back")

2.)lon as 'in' to me sounds strange coming from English, but I have some recollection of this not being so strange in other languages. jan Kipo's distinction seems like a good one to me.

This being considered I think jan ante's suggestion to remove insa is best, at least until we have a better understanding of how these pseudo-preps work, especially since the wrapper here is fairly insignificant.
taso, lon pini… lon pini…”
taso nanpa pini.. nanpa pini la.. at the begining of the paragraph you have nanpa wan la, so nanpa pini could perfectly fit here.
very nice, and we can avoid questionable of 'lon' this way too.
toki Jakuto anu toki Awinu anu toki Nama
i thought you will choose Kojekoje because of clearly african style of this word
I went with Nama because it was already in toki pona syllables, but Kojekoje fits the flavor of the passage better.
toki ni li tan nasa wawa pi lawa sina.

may be wawa nasa could work better
pona
ken la ike lili wan anu tu li kama lon toki mi kepeken toki Pasi.
ken la ike lili wan anu tu li kama tawa soma mi pi toki Pasi
(sona) pona
taso toki ni li toki Pasi ona, li toki Pasi pi ona kin.
..li toki Pasi pi ona taso here the repetition of taso at the begining and the end of sentence could have a positive effect
thanks, that is what I had meant to write
sina pali mute li kama jo ala.
kama jo e ala
yes missed this fix the last time through
mi kama sona e pilin sina.

why sina? should be ona
ona --missed again
tenpo pini ni li pona mute.

why ni?
[/quote]
In English version: "Those were the good old days". What do you have in Russian? This paragraph is hard since it comes without context and contradicts a little the flavor of the story up to now. I'd be happy to put anything else in here that makes it clear the author has backed away from the narrative and is reflecting, much as he was in the first paragraph. If it was 'tenpo pini li pona mute" is would be even stranger though, "The past is good." Obviously needs a fix but I'm not sure what would work.
jan-ante
Posts: 541
Joined: Fri Oct 02, 2009 4:05 pm

Re: toki pi kalama pona suli

Post by jan-ante »

This is interesting to me, what happens when we use o with wile?
. . .
o wile ala toki e ni.
vs
o wile toki ala e ni.
way to say "no need to talk of this" or "you don't want to talk of this"?
This could be interpreted (although ambiguously) as 'try': dont try to say this or try to not say this, respectively
"tenpo pini ni la, mi kama sona e jan sin. ona li ,a…, li jan akesi jaki! mi ken ala kin nimi e ona kepeken nimi ante. tenpo kama la, sina kama sona e tan. ona li jan akesi jaki li lawa Inli pi tomo tawa telo. a! jan sewi o..."
pona mute
should these both have been just tenpo sike?
Well, it (at least) could. Both versions could work
ie because the rule starts with 'o', we know it is a command, and lawa doesn't add to it?
Yes, it makes the text shorter
or should maybe:
mi pali e lipu (pi) toki (musi) tu wan taso.
or
mi sitelen e (lipu) toki (pi) lili tu wan taso.
I would say mi pali e toki musi tu wan taso. because the key point here is the text, no matter written or spoken, but not the nasin sitelen
In English version: "Those were the good old days". What do you have in Russian?
The same. The problem is that tp have 'those' as opposed to 'this' or 'these'. May be some inversion could help:
tenpo suno sin la mi tu li tawa jan sona pi musi sewi. ni li tenpo pona mute: mi tu li jo ala e mani. taso...
this could describe the mood of 'ona tu' in their forthcoming visit.

Are you going to put the entire tobkaposu into stuw?
User avatar
jan Josan
Posts: 326
Joined: Sun Oct 18, 2009 12:41 pm
Location: ma tomo Nujoka
Contact:

Re: toki pi kalama pona suli

Post by jan Josan »

jan-ante wrote:
ie because the rule starts with 'o', we know it is a command, and lawa doesn't add to it?
Yes, it makes the text shorter
It felt somehow weird to me when it was just ni, but I think I will change lawa to nasin:
mi kama jo e nasin ni: 'o sitelen kepeken toki Pasi taso...'
or should maybe:
mi pali e lipu (pi) toki (musi) tu wan taso.
or
mi sitelen e (lipu) toki (pi) lili tu wan taso.
I would say mi pali e toki musi tu wan taso. because the key point here is the text, no matter written or spoken, but not the nasin sitelen
and looking back sitelen has been mentioned in all the preceding sentences, so it's really not needed here.
In English version: "Those were the good old days". What do you have in Russian?
The same. The problem is that tp have 'those' as opposed to 'this' or 'these'. May be some inversion could help:
tenpo suno sin la mi tu li tawa jan sona pi musi sewi. ni li tenpo pona mute: mi tu li jo ala e mani. taso...
this could describe the mood of 'ona tu' in their forthcoming visit.
I'm thinking about using this:
tenpo suno ni li lon tenpo pona.
Are you going to put the entire tobkaposu into stuw?
Yes, I would like to.
User avatar
jan Josan
Posts: 326
Joined: Sun Oct 18, 2009 12:41 pm
Location: ma tomo Nujoka
Contact:

final (?) version of Part I

Post by jan Josan »

toki pi kalama pona suli
-jan Tomaso Lantopi

suno li kama la mi mute li pine e lape. mi mute li tawa sewi tan supa. mi mute li pilin musi tan sona tu ni: mi moli ala; ijo ale pi tenpo suno ni li sama e ijo pi tenpo suno pini. tenpo suno wan la mi lukin e ma kepeken nasin pi lupa tomo li pilin sama ni. jan pona mi J li kama tawa tomo mi, li pana e kalama luka wawa lon selo pi lupa tomo.

ona li jan pi toki lili. tenpo mute la ona li pali e sitelen li lon poka jan ante ala. ni li musi tawa mi: ona li pilin wawa. mi len. mi tu li toki e ijo lili. ni li nasa tawa mi: pilin ona li ante tan ike pakala tawa pona sewi. mi ken sona pona e ni: ijo nasa anu ijo ike li kama tawa ona. tenpo lili li tawa. mi kute e ona. ona li toki e ni: ona li jo e toki nasa. ona li wile toki e toki ni tawa mi. ona li ken toki e ni kepeken nimi lili. taso ona li toki e nimi ni: “toki mi li lukin nasa tawa sina la, o pini ala e mi!”

mi wile sona e ni: seme li lon? mi toki tawa ona: “o toki.”

ona li open e toki kepeken nimi ni: “tenpo suli pini la mi pali mute e musi sewi. mi lukin e ijo lili ale, lon insa sitelen. mi kepeken e nasin ni la, mi kama sona e ni taso: mama sitelen li jo e ilo pali ale pi musi sewi la, ona li pali ike. jan li sona pona e toki la, ona li pali ike, kepeken toki ni. jan li sona lili e toki ante la, ona li ken pali e musi pona en suli, kepeken toki ante ni. o wile ala toki e ni: mi kama sona e sona ni kepeken nasin ike seme? taso, sona mi li pona. ni li lon: jan li sona ala e nimi ale la, jan li kepeken e nasin toki sin, e sitelen ante. sina ken pilin e ni: musi kama li pona mute. mama musi li ken weka e toki moli kepeken nasin ni: ona li weka e nimi ike li weka e toki sama toki pi tenpo pini. tenpo ni la, musi sewi li ken kama lon.”

jan J li pilin pona. ona li pilin e ni: sona ona li pona. ona li pine e toki li pini lili e oko ona. ona li weka e ike ona. taso ona li lukin e ni: mi sona ala e toki ona. ona li pana e a, li toki wawa e nimi ni:

“tenpo pini ni la, mi kama sona e jan sin. ona li, a…, li jan akesi jaki! mi ken ala kin nimi e ona kepeken nimi ante. tenpo kama la, sina kama sona e tan. ona li jan akesi jaki li lawa Inli pi tomo tawa telo. a! jan sewi o, sina li weka ala e ike ni tan mi. tan ni li seme? tenpo ala la mi ken pilin pona!
jan akesi ni en mi li moku lon tomo moku sama. ona li toki e pali ona kepeken kalama suli. tenpo ale la jan mute li sike e ona li kute. tenpo mute la ona li lon ma Asija li kama sona e toki ante mute tan ma ni. ona li sona e toki Pasi pi ma Ilan kin. sona ni li suli mute tawa ona. tenpo mute la ona li toki e kalama nasa wan anu tu tawa jan pali pi tomo moku. jan pali li open en pine wawa e oko ona, li sona ala e toki pi jan lawa Inli. jan lawa li lukin musi li toke e nimi ni: ‘a! mi wile e telo nasa!’ anu ‘a! mi wile moku e wan soweli seli.’ sina o sona e ni: mi pilin ike mute tawa jan ni. taso tenpo suno wan ike la mi en ona li toki. ona li toki e ni: ‘mi ken pana e sona pi toki Pasi tawa sina.’ ni li ken kama lon: mi sona lili e toki Pasi la mi ken pali e musi suli kepeken toki ni. tan ni la mi wile kama jo e sona pi toki Pasi. tenpo ni la sina sona e wile mi: mi wile e sona pi toki Pasi. taso mi wile ala e sona ale pi toki Pasi.
tan tenpo ni la jan Inli li pana e sona pi toki Pasi tawa mi. ona li pilin e ni: jan li wile kama sona e toki sin la, nasin pona nanpa wan li ni: jan li toki mute taso. tan ni la mi jo ala e toki awen pi toki Pasi. mi tu li tawa lon nasin li toki kepeken e toki Pasi taso. mi anu ona li pilin wawa ala la mi tu li tawa tomo moku. ona li sitelen mute e linja sike lili pi toki Pasi. tenpo pi sike suno wan la, mi pali lon nasin ni. tenpo mute la jan lawa Inli li toki e ni: ona li pana e sona mute tawa mi. sona mi li pona li suli. tenpo pi sike suno li pini la, ona li toki e ni: “mi weka”. ken la ona li tawa ma Sukosi. ona li lon ma seme? Mi sona ala. taso mi wile e ni: ona li kama lon ike.”

jan pona mi li pini. ona li wile lawa e pilin ona. oko en uta ona li jo e lukin pi pilin pakala. ona li lawa kepeken pali mute li kama pona li toki:

“jan akesi li weka. taso tenpo pini ni la mi ken toki lili kepeken toki Pasi li ken pali e sitelen kepeken toki Pasi. mi pali mute. mi kama jo e nasin ni: ‘o sitelen kepeken toki Pasi taso. o sitelen taso e musi sewi, tan pilin pi lon insa mi.’ mi mama e toki pi kalama pona a! tenpo suli la, mi sitelen, kepeken toki Pasi. ni taso li pona: mi sitelen lili, kepeken tenpo suli. mi pali e toki musi tu wan taso. tenpo kama la sina ken lukin e ona. sina ken lukin e sitelen mi pi kepeken toki Pasi.”

ona li pali kepeken toki Pasi. sona pi pali ni li ike tawa ona. taso mi ken ala sona e ni: tan li seme?

“kepeken toki Pasi.” tenpo sin la, ona li toki e toki ni. “taso tenpo ni la, sina ken sona e ni: toki Pasi pi jan akesi li toki ike kin! tenpo mun pini la mi wile lukin e pali pi jan pi toki musi Pasi. mi lukin e sitelen ale mi pi kama sona pi toki Pasi. mi pilin e ni: mi ken kin sona e toki musi Pasi. mi kama jo e toki awen pi jan Pasi ni kepeken pali mute. toki awen li kama, lon poki pona. mi pilin wawa. mi tawa wawa tomo mi. mi suno e ilo suno. mi anpa e mi tawa supa, li seli e kasi kon. mi kama jo e toki awen tan poki. mi open e toki awen.

nanpa wan la, mi pilin e ni: mi kama jo e toki awen ike. sitelen ni li lukin sama ala sitelen pi jan Inli. taso tenpo ni la mi sona e ni: toki awen ni li toki awen Pasi kin. nanpa tu la, mi pilin e ni: ken la, mi kama sona e toki Pasi. taso jan akesi li kepeken e sitelen ante. mi kepeken e ijo ante mute: mi lukin tawa lipu Pasi mute, tawa toki awen mute pi jan pi sona toki Pasi. taso, nanpa pini… nanpa pini…” tenpo ni la jan J li pana e oko telo, “mi kama sona e pakala ni: jan akesi li pana ala e sona pi toki Pasi tawa mi! ken la mi kama sona e toki ante: toki Jakuto anu toki Awinu anu toki Kojekoje. mi toki tawa jan lawa pi sona toki. ala. ala. toki ni li lon ala! tenpo ale la toki ni li lon ala! pini la, mi pana e sitelen toki, tawa jan lawa Inli pi tomo tawa telo. tenpo pimeja pini la mi kama jo e sitelen ona.”

jan J li pana e lipu tawa mi li anpa e lawa ona. mi lukin e sitelen ni:

“jan suli o,
mi kama jo e sitelen sina. nanpa wan la, sina pana e wan toki kepeken toki nasa musi. mi sona e toki pi ma mute. taso tenpo ala la mi lukin e toki sama toki sina. mi pilin e ni: toki ni li tan wawa nasa pi lawa sina. sitelen nasa ni li lukin sama lili toki Alapi anu toki Po. taso ona li sitelen ni ala.
nanpa tu la, sina toki e tenpo ni: mi pana e sona pi toki Pasi tawa sina. tenpo pini suli la mi kama sona e toki Pasi. ken la ike lili wan anu tu li kama lon sona mi pi toki Pasi. taso o pilin ike ala tan ni. sina ken pona e ike ni kepeken pali lili.
tenpo kama la mi wile lukin e sitelen sina sin. mi wile e ni: pona li kama tawa sina…”

“tenpo ni la mi ken sona e ale,” jan J li lawa e pilin ona. “mi ken ala pilin e ni: jan lawa Inli li wile e musi ike. mi pilin e ni: ona li pana e sona kepeken toki Pasi, tawa mi. taso toki ni li toki Pasi ona, li toki Pasi pi ona taso. toki ni li sama ala toki Pasi. ale li ante. mi pilin e ni: sona pi jan lawa akesi li ante, sama kon tawa. tenpo pini suli la, ona li kute e toki Pasi, li lukin e sitelen Pasi. ona li pana e kalama sama, li sitelen e linja sama. taso ona li kepeken ala e toki Pasi. tenpo li tawa la, jan akesi li ante ale e sona ona. ona li lukin e sitelen mi la ona li lukin e toki ona pi tenpo pini li ken sona ala e toki ni. toki ni li toki sin tawa ona.”

kalama toki pi jan J li kama anpa. taso pilin ona li ante. ona li toki utala “jan akesi li weka e sona ale pi toki ni! sina wile sona e ni: seme li lon? tenpo ni la o sona!” jan J li pini, li lawa e kon ona. “taso ike suli li ni: toki ni, toki pi nimi ala, li pona kin. mi olin suli e toki ni.”

tenpo ni la, jan J li pini kin. ona li lawa e pilin ona la, mi open e toki mi. “ijo ni li ike. sina pali mute li kama jo e ala. taso ken la ike ni li suli ala.” taso jan J li pilin sama ala. “sina ken sona ala sona e ike ni? sina ken pilin seme tan musi suli mi? mi pali e musi suli tu wan. mi pana e pilin pona ale mi, tawa toki musi ni. musi suli ni li seme? musi ni li kepeken e toki pi lon ala. ni li sama ni: musi suli li kepeken e toki ala.” mi kama sona e pilin ona. mi toki e ni: “a. ni li ijo pi lukin ike.” ona li kalama: “sina toki ala toki e ni: ijo pi lukin ike?...taso…”
tenpo suno ni li lon tenpo pini pona. tenpo pimeja mute la, mi tu li lon esun moku. mi tu li lukin e sitelen suli e musi suli. mi toki pi ijo suli li jo ala e mani tawa moku pini mi.
jan-ante
Posts: 541
Joined: Fri Oct 02, 2009 4:05 pm

Re: toki pi kalama pona suli

Post by jan-ante »

suno li kama la mi mute li pine e lape.
pini
ijo ale pi tenpo suno ni li sama e ijo pi tenpo suno pini
no e after sama
ona li weka e ike ona.
ona li weka e pilin ike ona. would fit better here
mi tu li tawa lon nasin li toki kepeken e toki Pasi taso
no e after kepeken
ona li lawa kepeken pali mute li kama pona li toki:
do you mean ona li lawa e pilin ona?
o sitelen taso e musi sewi, tan pilin pi lon insa mi.

i think it could be better without pi lon
sina ken lukin e sitelen mi pi kepeken toki Pasi.
pi kepeken sounds odd. Why not just st Pasi mi?
“kepeken toki Pasi.”
if you will choose to change the previous point, then you should change this one too
mi kama jo e toki awen pi jan Pasi ni kepeken pali mute.
are you sure you need ni here? could jan Pasi wan fit better?
tenpo ni la jan J li pana e oko telo
telo oko
nanpa tu la, sina toki e tenpo ni:

either toki e ni or toki lon tenpo ni
tenpo li tawa la, jan akesi li ante ale e sona ona.
that sounds like he purposely changed his knowledge. may be sona ona li kama ante?
User avatar
jan Josan
Posts: 326
Joined: Sun Oct 18, 2009 12:41 pm
Location: ma tomo Nujoka
Contact:

all good suggestions thanks

Post by jan Josan »

toki pi kalama pona suli
-jan Tomaso Lantopi

suno li kama la mi mute li pini e lape. mi mute li tawa sewi tan supa. mi mute li pilin musi tan sona tu ni: mi moli ala; ijo ale pi tenpo suno ni li sama ijo pi tenpo suno pini. tenpo suno wan la mi lukin e ma kepeken nasin pi lupa tomo li pilin sama ni. jan pona mi J li kama tawa tomo mi, li pana e kalama luka wawa lon selo pi lupa tomo.

ona li jan pi toki lili. tenpo mute la ona li pali e sitelen li lon poka jan ante ala. ni li musi tawa mi: ona li pilin wawa. mi len. mi tu li toki e ijo lili. ni li nasa tawa mi: pilin ona li ante tan ike pakala tawa pona sewi. mi ken sona pona e ni: ijo nasa anu ijo ike li kama tawa ona. tenpo lili li tawa. mi kute e ona. ona li toki e ni: ona li jo e toki nasa. ona li wile toki e toki ni tawa mi. ona li ken toki e ni kepeken nimi lili. taso ona li toki e nimi ni: “toki mi li lukin nasa tawa sina la, o pini ala e mi!”

mi wile sona e ni: seme li lon? mi toki tawa ona: “o toki.”

ona li open e toki kepeken nimi ni: “tenpo suli pini la mi pali mute e musi sewi. mi lukin e ijo lili ale, lon insa sitelen. mi kepeken e nasin ni la, mi kama sona e ni taso: mama sitelen li jo e ilo pali ale pi musi sewi la, ona li pali ike. jan li sona pona e toki la, ona li pali ike, kepeken toki ni. jan li sona lili e toki ante la, ona li ken pali e musi pona en suli, kepeken toki ante ni. o wile ala toki e ni: mi kama sona e sona ni kepeken nasin ike seme? taso, sona mi li pona. ni li lon: jan li sona ala e nimi ale la, jan li kepeken e nasin toki sin, e sitelen ante. sina ken pilin e ni: musi kama li pona mute. mama musi li ken weka e toki moli kepeken nasin ni: ona li weka e nimi ike li weka e toki sama toki pi tenpo pini. tenpo ni la, musi sewi li ken kama lon.”

jan J li pilin pona. ona li pilin e ni: sona ona li pona. ona li pine e toki li pini lili e oko ona. ona li weka e pilin ike ona. taso ona li lukin e ni: mi sona ala e toki ona. ona li pana e a, li toki wawa e nimi ni:

“tenpo pini ni la, mi kama sona e jan sin. ona li, a…, li jan akesi jaki! mi ken ala kin nimi e ona kepeken nimi ante. tenpo kama la, sina kama sona e tan. ona li jan akesi jaki li lawa Inli pi tomo tawa telo. a! jan sewi o, sina li weka ala e ike ni tan mi. tan ni li seme? tenpo ala la mi ken pilin pona!
jan akesi ni en mi li moku lon tomo moku sama. ona li toki e pali ona kepeken kalama suli. tenpo ale la jan mute li sike e ona li kute. tenpo mute la ona li lon ma Asija li kama sona e toki ante mute tan ma ni. ona li sona e toki Pasi pi ma Ilan kin. sona ni li suli mute tawa ona. tenpo mute la ona li toki e kalama nasa wan anu tu tawa jan pali pi tomo moku. jan pali li open en pine wawa e oko ona, li sona ala e toki pi jan lawa Inli. jan lawa li lukin musi li toke e nimi ni: ‘a! mi wile e telo nasa!’ anu ‘a! mi wile moku e wan soweli seli.’ sina o sona e ni: mi pilin ike mute tawa jan ni. taso tenpo suno wan ike la mi en ona li toki. ona li toki e ni: ‘mi ken pana e sona pi toki Pasi tawa sina.’ ni li ken kama lon: mi sona lili e toki Pasi la mi ken pali e musi suli kepeken toki ni. tan ni la mi wile kama jo e sona pi toki Pasi. tenpo ni la sina sona e wile mi: mi wile e sona pi toki Pasi. taso mi wile ala e sona ale pi toki Pasi.
tan tenpo ni la jan Inli li pana e sona pi toki Pasi tawa mi. ona li pilin e ni: jan li wile kama sona e toki sin la, nasin pona nanpa wan li ni: jan li toki mute taso. tan ni la mi jo ala e toki awen pi toki Pasi. mi tu li tawa lon nasin li toki kepeken toki Pasi taso. mi anu ona li pilin wawa ala la mi tu li tawa tomo moku. ona li sitelen mute e linja sike lili pi toki Pasi. tenpo pi sike suno wan la, mi pali lon nasin ni. tenpo mute la jan lawa Inli li toki e ni: ona li pana e sona mute tawa mi. sona mi li pona li suli. tenpo pi sike suno li pini la, ona li toki e ni: “mi weka”. ken la ona li tawa ma Sukosi. ona li lon ma seme? Mi sona ala. taso mi wile e ni: ona li kama lon ike.”

jan pona mi li pini. ona li wile lawa e pilin ona. oko en uta ona li jo e lukin pi pilin pakala. ona li lawa e pilin ona kepeken pali mute li kama pona li toki:

“jan akesi li weka. taso tenpo pini ni la mi ken toki lili kepeken toki Pasi li ken pali e sitelen kepeken toki Pasi. mi pali mute. mi kama jo e nasin ni: ‘o sitelen kepeken toki Pasi taso. o sitelen taso e musi sewi, tan pilin insa mi.’ mi mama e toki pi kalama pona a! tenpo suli la, mi sitelen, kepeken toki Pasi. ni taso li pona: mi sitelen lili, kepeken tenpo suli. mi pali e toki musi tu wan taso. tenpo kama la sina ken lukin e ona. sina ken lukin e sitelen Pasi mi.”

ona li pali kepeken toki Pasi. sona pi pali ni li ike tawa ona. taso mi ken ala sona e ni: tan li seme?

“sitelen Pasi mi.” tenpo sin la, ona li toki e toki ni. “taso tenpo ni la, sina ken sona e ni: toki Pasi pi jan akesi li toki ike kin! tenpo mun pini la mi wile lukin e pali pi jan pi toki musi Pasi. mi lukin e sitelen ale mi pi kama sona pi toki Pasi. mi pilin e ni: mi ken kin sona e toki musi Pasi. mi kama jo e toki awen pi jan Pasi wan kepeken pali mute. toki awen li kama, lon poki pona. mi pilin wawa. mi tawa wawa tomo mi. mi suno e ilo suno. mi anpa e mi tawa supa, li seli e kasi kon. mi kama jo e toki awen tan poki. mi open e toki awen.

nanpa wan la, mi pilin e ni: mi kama jo e toki awen ike. sitelen ni li lukin sama ala sitelen pi jan Inli. taso tenpo ni la mi sona e ni: toki awen ni li toki awen Pasi kin. nanpa tu la, mi pilin e ni: ken la, mi kama sona e toki Pasi. taso jan akesi li kepeken e sitelen ante. mi kepeken e ijo ante mute: mi lukin tawa lipu Pasi mute, tawa toki awen mute pi jan pi sona toki Pasi. taso, nanpa pini… nanpa pini…” tenpo ni la jan J li pana e telo oko, “mi kama sona e pakala ni: jan akesi li pana ala e sona pi toki Pasi tawa mi! ken la mi kama sona e toki ante: toki Jakuto anu toki Awinu anu toki Kojekoje. mi toki tawa jan lawa pi sona toki. ala. ala. toki ni li lon ala! tenpo ale la toki ni li lon ala! pini la, mi pana e sitelen toki, tawa jan lawa Inli pi tomo tawa telo. tenpo pimeja pini la mi kama jo e sitelen ona.”

jan J li pana e lipu tawa mi li anpa e lawa ona. mi lukin e sitelen ni:

“jan suli o,
mi kama jo e sitelen sina. nanpa wan la, sina pana e wan toki kepeken toki nasa musi. mi sona e toki pi ma mute. taso tenpo ala la mi lukin e toki sama toki sina. mi pilin e ni: toki ni li tan wawa nasa pi lawa sina. sitelen nasa ni li lukin sama lili toki Alapi anu toki Po. taso ona li sitelen ni ala.
nanpa tu la, sina toki e ni: mi pana e sona pi toki Pasi tawa sina. tenpo pini suli la mi kama sona e toki Pasi. ken la ike lili wan anu tu li kama lon sona mi pi toki Pasi. taso o pilin ike ala tan ni. sina ken pona e ike ni kepeken pali lili.
tenpo kama la mi wile lukin e sitelen sina sin. mi wile e ni: pona li kama tawa sina…”

“tenpo ni la mi ken sona e ale,” jan J li lawa e pilin ona. “mi ken ala pilin e ni: jan lawa Inli li wile e musi ike. mi pilin e ni: ona li pana e sona kepeken toki Pasi, tawa mi. taso toki ni li toki Pasi ona, li toki Pasi pi ona taso. toki ni li sama ala toki Pasi. ale li ante. mi pilin e ni: sona pi jan lawa akesi li ante, sama kon tawa. tenpo pini suli la, ona li kute e toki Pasi, li lukin e sitelen Pasi. ona li pana e kalama sama, li sitelen e linja sama. taso ona li kepeken ala e toki Pasi. tenpo li tawa la, sona ona li kama ante. ona li lukin e sitelen mi la ona li lukin e toki ona pi tenpo pini li ken sona ala e toki ni. toki ni li toki sin tawa ona.”

kalama toki pi jan J li kama anpa. taso pilin ona li ante. ona li toki utala “jan akesi li weka e sona ale pi toki ni! sina wile sona e ni: seme li lon? tenpo ni la o sona!” jan J li pini, li lawa e kon ona. “taso ike suli li ni: toki ni, toki pi nimi ala, li pona kin. mi olin suli e toki ni.”

tenpo ni la, jan J li pini kin. ona li lawa e pilin ona la, mi open e toki mi. “ijo ni li ike. sina pali mute li kama jo e ala. taso ken la ike ni li suli ala.” taso jan J li pilin sama ala. “sina ken sona ala sona e ike ni? sina ken pilin seme tan musi suli mi? mi pali e musi suli tu wan. mi pana e pilin pona ale mi, tawa toki musi ni. musi suli ni li seme? musi ni li kepeken e toki pi lon ala. ni li sama ni: musi suli li kepeken e toki ala.” mi kama sona e pilin ona. mi toki e ni: “a. ni li ijo pi lukin ike.” ona li kalama: “sina toki ala toki e ni: ijo pi lukin ike?...taso…”
tenpo suno ni li lon tenpo pini pona. tenpo pimeja mute la, mi tu li lon esun moku. mi tu li lukin e sitelen suli e musi suli. mi toki pi ijo suli li jo ala e mani tawa moku pini mi.
jan-ante
Posts: 541
Joined: Fri Oct 02, 2009 4:05 pm

Re: all good suggestions thanks

Post by jan-ante »

this must be the last error:
jan Josan wrote: ona li pine e toki li pini lili e oko ona
aikidave
Posts: 106
Joined: Thu Oct 01, 2009 12:07 pm
Location: Boston, MA
Contact:

Re: toki pi kalama pona suli

Post by aikidave »

I added the list of toki pona words to the spell checker in my browser, so now I can tell if I have misspelled a word. Here is how to do it using the Firefox browser:

Open an editor window in your browser (clicking Post a Reply in this forum as an example).
Cut and paste a list of all ~125 toki pona words into the window.
Most of the words will be underlined, indicating they are not in the spelling dictionary.
Right click on each word and select 'Add to Dictionary' from the context menu. This takes about 10 minutes to add all the words.
Now your browser's dictionary contains the correct spelling of all the toki pona words, so none of them are underlined.
From now on, if you type a toki pona word and see that is underlined, you know you misspelled it.
Hopefully this will save everyone some time.
User avatar
jan Josan
Posts: 326
Joined: Sun Oct 18, 2009 12:41 pm
Location: ma tomo Nujoka
Contact:

Re: toki pi kalama pona suli

Post by jan Josan »

aikidave wrote:I added the list of toki pona words to the spell checker in my browser, so now I can tell if I have misspelled a word. Here is how to do it using the Firefox browser:
Does it also mark English words as incorrect? I have a toki pona dictionary in my MS Word, but since it also clears any English words, it never catches "pine" because of the tree.
aikidave
Posts: 106
Joined: Thu Oct 01, 2009 12:07 pm
Location: Boston, MA
Contact:

Re: toki pi kalama pona suli

Post by aikidave »

jan Josan wrote:Does it also mark English words as incorrect? I have a toki pona dictionary in my MS Word, but since it also clears any English words, it never catches "pine" because of the tree.
No the spell checker still accepts all English words, so it would not catch 'pine'.
Post Reply